10 Nov 2016

IDEALISTINEN MAA

Mun idealistinen maa missä asuisin ois jokin yhdistelmä Suomesta ja Tanskasta. Molemmissa maissa on omat hyvät ja omat huonot asiansa, mutta jos vain jotenkin nää sais yhdistettyä mahdollisimman hyvin, niin olisin iki onnellinen. Kunnes taas kyllästyisin ja muuttaisin vahingossa jonnekin…

Mun elämä on nyt viimeisen viiden vuoden ollut aikamoista sähläämistä joka suuntaan, josta oon tosi onnellinen, että koin sen. Mun elämäni paras päätös oli se, että otti ja lähti kokeilemaan jotain uutta josta sitten innostus jäi hösätä ympäriinsä nämä viimeset vuodet. Parissa maassa asustelin, mutta löydettyäni Köpiksen ja Tanskan ei tulis kuuloonkaan, että asuisin enää muualla. Jännällä tavalla löysin itteni ja kotini sieltä vaikken puhu kieltä enkä vielä ihan ole selvittäny tanskalaisia ja niiden hassuja tapoja.

Tällä hetkellä oottelen lentoa Helsingistä takaisin kotiin Köpikseen ja kattelen ihanaa lumista maisemaa ja suhteellisen synkeetä, mutta kaunista taivasta. Laskeskelin tässä, että tän vuoden aikana on tullut lennettyä enemmän kuin ikinä, 25 kertaa.
  suomitanska1suomitanska2
Suomessa ollessa tällä viikolla tuli kelailtua, että mitä jos vain vois jollain tavalla yhdistää Suomen ja Tanskan? Nää asiat mä haluisin molemmista maista:

Suomen talven kauneuden, mun perheen ja parhaat kaverit, sen, että ei koskaan tartte olla ymmärtämättä mitä ihmiset puhuu ja että pääsis laskemaan vuodesta edes parin kuukauden ajan. Ja sen bussipysäkki-kulttuurin, että välissä on ainakin metri vähintään hahhah.
Suomesta mä en haluis siihen omaan toive maahan ihmisten jäykkyyttä, moralisointia sekä sitä kummallista alkoholi kulttuuria. Ihmiset on suhteellisen epähyväksyvijä toisilleen ja nettipalstat tursuaa verotulojen tiimoilta sekä, että kuka saa mennä naimisiin ja kuka ei. Tää mikä multa aina unohtuu kun tuun takaisin on alkoholin aivan järetön rajoittaminen, kello 9:00 jälkeen et saa ostaa, pyhänä tai sunnuntaina et voi hakea viiniä ja hevospoliisi tulee kaatamaan sun bissen kun juot sitä kesällä julkisella paikalle kello 8 illalla… Mainostaa et saa, ettei kukaan vaan ratkea ryyppäämään. Siis mitä?? Tätä voisin ihmetellä monta päivää, mutta antaa olla. Not my problem.

Tanskasta tähän maahan mä haluisin niiden välinpitämättömän ajatusmaailman, antaa muiden tehdä mitä tekee ja hyväksytään se eikä moralisoida muiden asioita samalla tavalla kuin usein Suomessa. Pyöräilykulttuuri on ihan mahtava ja Helsingissä toivottavasti muuttuu se myös samanlaiseksi, että pyöräilijä on liikenteessä hierarkiassa ensimmäinen. Haluisin, että ihmiset olisivat yhtä rentoja englannin kielen kanssa, koska Suomessakin kaikki puhuu sitä niin älyttömän hyvin. Köpiksessä toisaalta se vaikeuttaa tanskan oppimista, koska kaikki iästä ja kansallisuudesta riippumatta puhuu englantia niin mielellään. Small talk on myös asia mikä on ihan mahtavaa, vaikka joskus inhosin sitä kovasti. Mä oon niin puhelias ihminen, että kassalla aina usein tulee heitettyä jotain ja Suomessa monesti tulee vastaukseksi “Niin halusitsä tän kuitin?”.

Tanskan pimeyttä ja tuulta mä en mun ideaaliin maahan tahtoisi. Toinen mikä on mulle vielä vähän kysymysmerkki, on niiden kummallinen deittailu kulttuuri sekä yhtälailla kuin muissakin Pohjoismaissa on se, että vaatii paljon, että pääsee porukkaan. Ystävien tekeminen ja ihmisen sisälle pääseminen vie aikaa, varsinkin tottakai siksi ettei puhuta samaa omaa kieltä. Niin monia elementtejä on mitä haluisin yhdistellä näistä maista. Suomi on mun kotimaa, mutta mä tunnen itseni enemmän kotosaksi Tanskassa.

Niillä ketkä ovat asuneet muualla tai ketkä haaveilee asuvansa, mitä te yhdistelisitte omaan ideaalistiseen maahanne? Palmuja, rantoja, Suomen juhannuksen ja vaikka kiinan kielen?

Mä hilpasen nyt koneeseen,
Tuuli

No comments:

Post a Comment

Canon eos 5d mark II,
28-135mm & 50mm 1.4

Nikon 1 j2,
10-30 mm